Olavin tarina
Nuoren 24-vuotiaan aloittelevan taiteilijan omakuva vuodelta 1948.
Olavi Laine syntyi 20. joulukuuta 1922 Oulussa. Olavilla oli jo nuorena vahva halu tulla taidemaalariksi. Olavi soitti myös mandoliinia ja viulua sekä kirjoitti runoja ja tarinoita. Hän opiskeli vuosina 1940-41 Veikko Aaltonan perustamassa Oulun vapaassa taidekoulussa.
Kotikaupungin Oulun maisemat ovat myös päätyneet Olavin maalauksiin kuten oheinen Oulun kaupunkinäkymä Hailuoto laivoineen.
Olavi opiskeli maalaamista Veikko Aaltonan opetuksessa Oulun Vapaassa taidekoulussa vuosina 1940-41. Kalastajajaala Pohjanlahdella teos on maalattu taidekoulun aikana vuonna 1941 ja se on myös kokoelman vanhin teos.
Sodan syttyminen katkaisi taideopinnot ja Olavi aloitti asepalveluksensa Oulussa. Myöhemmin Olavi sai siirron Köyliössä sijaitseviin viihdytysjoukkoihin. Siellä hän toimitti lehteä ja soitti mandoliinia orkesterissa.
Tähän synkähköön varuskunnan viereiseen Köyliönsuo aiheeseen Laine palasi useasti myöhemmin sodan jälkeen.
Loppuvuodesta 1948 Laineet muuttivat Hämeenlinnaan. Hämeenlinnan seudulla perhe asui syksyyn 1952 asti jolloin Laine muutti perheineen vuodeksi Nizzaan Etelä-Ranskaan. Ranskan matkojen töissä Laineen väripaletti puhdistui selvästi. Aiheina olivat Nizza ja sitä ympäröivät pikku kylät sekä satamakaupungit veneineen ja ihmisineen. Provencesta ja Pariisin alueesta tuli toistuvien vuosittaisten maalausmatkojen kohde. Uudestaan Laineet muuttivat vuodeksi Nizzaan syksyllä 1962. Viimeiset Ranskan matkansa Laine teki keväällä 1981 Pariisiin ja syksyllä Nizzaan.
Vuoden 1953 syksyllä Laineet palasivat Ranskasta takaisin Hämeenlinnan seudulle ja maaseudulle Tuulokseen. Hämeenlinnan vuosinaan Olavi toimi aktiivisesti Hämeenlinnan Taiteilijaseurassa.
Vuonna 1968 Laineet hankkivat Juvalta kesäpaikan jolle annettiin nimeksi Maalarmäki. Kesäpaikalla vietettiin rauhallista maalaiselämää. Maalarmäessä Olavi maalasi paljon ja aiheiksi valikoituivat usein erilaiset kesäkukka-asetelmat ja lähiympäristön maalaismaisemat.
Maalarmäessä Olavi maalasi lähialueen maisemien lisäksi myös kukka-asetelmia, esimerkiksi niittykukkia, pihamaan kukkapenkkien kukkia ja myös pihlajan kukkia.
Modernilla otteella tehtyjä abstrakteja ja kubistisia töitä Laine maalasi erittäin lyhyen aikaa 60-luvun alussa. Niitä oli esillä vuoden 1962 Strindbergin näyttelyssä Helsingissä.
Laine maalasi myös paljon henkilöhahmoja. Henkilöt ovat usein varsin "krouveja" tukevarakenteisia sekä kädet ja jalat liioitellun isokokoisia.
Vuonna 1958 Laineet muuttivat Hämeenlinnasta pääkaupunkiseudulle Espooseen ja sittemmin Helsinkiin. Helsingissä asumisen ja Ranskanmatkojen myötä taulujen aiheisiin tuli myös erilaisia kaupunkinäkymiä.
Olavi maalasi tämän isokokoisen kuvitteellisen kaupunkimaiseman jolle hän antoi nimeksi Olavipolis. Työn taakse hän kirjoitti seuraavan tekstin:
" Olavipolis, kaupunki unen ja toden rajalla, asukkaita ajatuksellinen.
Rikkaita, sillä heidän rikkautensa ei ole se mitä heillä on, vaan, se mitä heillä ei ole.
Heillä ei ole liikenneruuhkia, ei saasteongelmia, ei komplekseja, ei stressiä.
10.2.1971. Olavi Laine "
Myöhemmällä Ranskaan suuntautuneella maalausmatkalla Olavi kävi myös yhden kerran Marokossa vuonna 1970. Nizzaan suuntautuneilla matkoilla poikettiin joskus myös Pohjois-Italiassa.
Musiikki oli lähellä Olavin sydäntä ja hän soitti itse eri soittimia kuten mandoliinia. Soittajat ja soittimet valikoituivatkin usein maalausten aiheiksi
Olavi maalasi 60-luvulla myös pienen määrän uskonnollisia aiheita.
"Elämäni tie" öljyvärimaalauksen Laine maalasi Ruotsissa loppuvuodesta 1977. Olavin vaimo Tyyne oli kuollut keväällä sairauteen ja tämä oli Olaville vaikea asia. Teoksessa on vahva omaelämänkerrallinen lataus ukkospilvineen ja viljapeltoineen sekä elämän myötä- ja vastamäkineen.
" Målning som mit liv. 6.10.1977 Olavi Laine "
Sairastelusta huolimatta Olavi matkusti Ranskaan ja Ruotsiin viimeisille maalausmatkoille vuonna 1982.
Viimeisinä vuosinaan Olavi sairasteli paljon. Hän kuoli sydänkohtaukseen kotonaan Helsingissä 15. joulukuuta 1983.